Ensimmäisen kerran

Saniksessa piti esitellä itselle tärkeä&vaikutuksen tehnyt taideteos. Otin sitten esittelyyn Beatlesin Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band-albumin, joka on fanitukseni alku ja juuri. (tai ainakin periaatteessa. Näin ~3-vuotiaana Yellow submarinen, mutta sitä ei lasketa tähän.) Teoksesta piti kirjoittaa erilaisia tekstejä, ja yksi niistä oli tajuntavirtatekstin pohjalta kirjoitettu runo. Tämä on muokkaamaton raakaversio, nauttikaa :)

***

Kun kuulin sen ensimmäisen kerran

tajuntani räjähti

en ymmärrä, en ymmärrä

rakastuin

Arki on harmaa ja ihmiset ilkeitä

mutta minulle on paikka, paikka jossa on tuhansia ovia

toisiin ulottuvuuksiin

paikkoihin, joissa voi oikeasti lentää taivaalla timantteihin

paikkoihin, joissa hevonen tanssii valssia

Minulla on neljä ystävää, jotka voivat auttaa

jotka saavat kukat kukkimaan

vaikka on marraskuu

He tietävät, että tärkeintä on rakkaus

ja rauha

muuta ei tarvita

Sydämeni jäi sykkimään sen kitarariffin tahtiin

eikä palannut enää koskaan normaaliin

***

Se kitarariffi on levyn ensimmäisessä biisissä, ja sen (ja koko muunkin biisin) voipi kuunnella tästä: